Kauppakamareiden pk-hallitusbarometrin (6/2021) mukaan koronapandemia sai aikaan digiloikan myös pk-yrityksissä. Etäyhteyksien käyttö kokouksissa ja verkkotyökalujen hyödyntäminen ovat lisääntyneet hallitustyöskentelyssä merkittävästi. Hallitukset ovat koronakriisin takia käsitelleet myös enemmän riskienhallintaan liittyviä kysymyksiä. Myös strategiaan, operatiiviseen liiketoimintaan sekä rahoituksen ja käyttöpääoman riittävyyteen liittyvien kysymysten käsittely lisääntyi noin joka neljännessä yrityksessä.
Tässä ContractZenin ja Hallituspartnerit – BP – Helsingin blogisarjassa käydään hallitusammattilaisten kanssa keskustelua hallitustyöhön ja yritysten menestykseen liittyvistä asioista. Tällä kertaa haastateltavana Jaana Palomäki.
Jaana Palomäki on johtamisen ja muutosjohtamisen monipuolinen osaaja. Hänellä on kokemusta erilaisista johtoryhmistä ja hallituksista yli viidentoista
vuoden ajalta. Tällä hetkellä Jaana toimii liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneen yrityksen toimitusjohtajana, IT-alan yrityksessä hallituksen puheenjohtajana sekä lukuisissa muissa hallituksissa jäsenenä tai varajäsenenä. Erityisosaaminen kiinteistösijoitukseen erikoistuneiden yhtiöiden hallitustyöstä. Hyväntekeväisyyttä Jaana tekee Syöpäsäätiön Juhlatoimikunnassa keräten varoja syöpätutkimukseen.
1. Mistä tietää, että on oikea henkilö yrityksen hallitukseen?
Jaana Palomäki: Hyvä alku on selvittää kaikki julkisista lähteistä saatava tieto: taloustiedot, ihmiset (omistajat, hallitus, muut avainhenkilöt) some/internet/muu mainonta ja viestintä. Ylipäätään luoda itselleen mielikuva yrityksestä ja sen aktiivisuudesta. Selvitettävien asioiden listalle kuuluvat myös yrityksen arvot ja vastuullisuusteot.
Toki on tiedettävä mihin tilanteeseen ja rooliin henkilöä haetaan, jotta voi päättää onko juuri minulla annettavaa juuri tähän positioon.
2. Miten parhaat kasvavien yritysten hallitukset toimivat käytännössä?
Jaana Palomäki: Kaikki lähtee ihmisistä. Hallitustyö on tiimityötä! Kun hallituksen puheenjohtaja on hyvä niin ihmisenä kuin ammattilaisenakin, syntyy hype, joka laajenee hallitukseen ja sen yli toimitusjohtajaan ja hänen johtoryhmäänsä. Kasvu edellyttää myös eteenpäin suuntaavaa yrityskulttuuria ja toimintamalleja.
3. Mitkä osat suurten yritysten hyvästä hallintotavasta sopivat pk-sektorille?
Jaana Palomäki: Soveltuvin osin kaikki, kunhan ne suhteutetaan yrityksen kokoon. Riippumatta koosta, hallinto kannattaa hoitaa alusta alkaen hyvin ja vuosikellon mukaisesti. Erilaiset digitaaliset palvelualustat tekevät työstä yksinkertaista ja tarjoavat jatkuvan Due Diligence-valmiuden lisäksi mahdollisuuden jakaa tieto yhdenmukaisesti kaikille sitä tarvitseville. Hallituksen jäsenille tämä takaa tasavertaiset mahdollisuudet osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon.
4. Mikä on vuoden 2022 tärkein kehityskohde?
Jaana Palomäki: Kysyn aina, miten yrityksissä huolehditaan kyvykkyyksien huomaamisesta, miten tarjotaan etenemis- ja osaamisen laajentamisen mahdollisuuksia”. Tämän lisäksi nyt pitää puhua vastuullisuuden ymmärtämisestä laajasti (=ESG*). On tunnistettava, että siihen liittyvät asiat vaikuttavat yhä enemmän esim. rahoituskysymyksiin.
Hallituksen jäsenten tulee olla laaja-alaisia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi kaikkien alojen erikoisasiantuntija. Kukin puhuja ja tekee mistä tietää ja on kompetenssia ja johon voi tarjota apuaan tai kontaktejaan - avata ovia.
Bonuksena keskustelimme vielä siitä, mitä toimitusjohtajan pitäisi osata vaatia hallitukselta.
Toimitusjohtajan täytyy olla kykenevä ottamaan hallituksesta kaikki hyöty irti. Hallituksen jäseniltä pitää saada apua ja näkemystä, mutta myös sitä erikoisosaamista, jonka takia heidät on tehtävään valittu. Toteutustapa voi olla, vaikka workshop vuosikellon mukaan niin, että hallituksen jäsenet ovat kukin vuorollaan oikeassa kohdassa osa yrityksen työtiimiä.
Toimitusjohtajaa auttaa, kun hallitus kuvataan hänelle heti alussa jäsenten erikoisosaamisalueiden kautta.
Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välien tulee olla avoimet ja luottamukselliset ja tavoite yhteinen.
*ESG – ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa
ESG on lyhenne sanoista Environmental, Social ja Governance. Sillä tarkoitetaan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyviä asioita. Näistä puhutaan usein yhdellä sanalla, vastuullisuutena.
Blogisarjan muut osat:
Haastattelujakso 1. Juha Blomster
Haastattelujakso 2. Kirsi Räikkönen
Haastettelujakso 4. Tuija Pohjolainen-Hiltunen
Blogisarjassa yhteistyössä:
ContractZen
Tietoturvallinen yrityshallinnon ohjelmisto, joka kattaa modernin sopimustenhallinnan, hallitusportaalin, yhtiöhallinnan, sähköisen allekirjoituksen ja virtuaaliset datahuoneet (VDR).
Hallituspartnerit -BP- Helsinki
osa valtakunnallista Hallituspartnerit-verkostoa. Tuemme paremmalla hallitustyöllä pk-yrityksiä ja Suomea menestymään.
