Tekoäly ja hallitusammattilaiset

Tämä blogikirjoitus on julkaistu alunperin ContractZenin Riitta Raesmaan henkilökohtaisella blogisivustolla. Tulevaisuuskestävää hallitustyötä olemme jo pohtineet aiemmin yhdessä yhteistyökumppaneidemme kanssa.   

Nopeasti kehittyvä teknologia on aina pistänyt vauhtia rattaisiin. Tällä kertaa asialla on laajoihin kielimalleihin perustuva tekoäly. Potentiaalia on vaikka mihin, ja parhaimmillaan parannetaan ihmisten elämää ja ratkaistaan yhteiskunnallisia haasteita. 

Digitalisaatioponnistelut ovat liukuneet kaikille yritystoiminnan osa-alueille. Soveltamisen tavat liiketoiminnassa ovat melkeinpä rajattomat. Myös yritysten hallitustyöskentely on alue, jossa tekoälystä on hyvä ottaa ilo irti. 

Ajattele tekoälyä osana laajempaa digitalisaatiotrendiä. Tässä on yritysten oltava mukana. Teollinen tekoäly ei vielä tehnyt sitä mitä generatiivinen tekoäly, joka sekoitti pakan ja käynnisti laajan keskustelun: nyt jokainen voi kokeilla sitä itse ja todeta sen voiman.

Tulevaisuuskestävä hallitustyöskentely on yhteistyötä + reaktiokykyä  

Hyvä hallitustyöskentely edellyttää jäseniltään aktiivista roolia liiketoimintaympäristön seuraamisessa ja muutostrendien ennakoimisessa jo nyt. Työtavat- ja kalut tähän ovat tähän asti olleet perinteisempiä, lue: aikaa vieviä ja työläitä ja usein vielä koko tiimin yhteen keräämistä vaativia. 

Hallitus on antanut kotiläksyjä johtoryhmälle tutkia kilpailukenttää, identifioida mahdollisia kasvutaskuja, tarkentaa kohdesegmenttien valintaa jne. Johtoryhmä tutkii, kyselee, googlaa, ostaa selvityksiä Gartnerilta, analysoi vaihtoehtoja ja summaa dataa hallituksen toiveen mukaan päätöksenteon pohjaksi.  

Tekemisen ja päätöksenteon NOPEUS vaikuttaa vahvasti ja usein hallitukselle tärkeintä on ymmärtää aluksi mittakaava ja draiverit – kannattaako tätä ylipäänsä selvittää? Markkina- ja kilpailutiedon karkean tason työstäminen muuttui juuri niin helpoksi ja nopeaksi, että siihen ei yhtä tai kahta hallituksen kokouskiertoa tarvita. Pohjatyön – ja jopa jatkuvan prosessin tälle työlle – voi tehdä kuka tahansa asiasta syttyvä vapaaehtoinen tunneissa/päivissä, ei viikoissa. Organisaation reaktiokyky vahvistuu digitalisaation, ja nyt tekoälyn, keinoin. 

Onko tekoälystä rengiksi? 

Pohdi seuraavien pointtien kohdalla paljonko kokousvalmisteluissa näihin kuluu aikaasi – ja jos voisit tehdä näitä tehokkaammin, mihin vapautunutta aikaa voisit käyttää?  

Joitakin hallitukselle kuuluvia tehtäviä, joihin tekoälystä on rengiksi:  

• Seurata ja analysoida kilpailijoiden toimintaa, strategisia muuveja ja markkina-aseman muutoksia
• Tutkia toimialan ennusteita ja skenaariovaihtoehtoja ja eri päätösvaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia omaan strategiseen päätöksentekoon 
• Tunnistaa potentiaalisia riskejä sekä mahdollisuuksia yrityksen pitkän aikavälin strategiaan 
• Tehdä markkina-analyysiä yrityksen sijoitus- ja kasvumahdollisuuksien arvioimiseksi
• Ennakoida asiakastarpeiden muutoksia ja löytää uusia markkinarakoja 
• Löytää uusia kehityskohteita ja innovaatioita yrityksen tulevaisuuden kasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi 
• Etsiä sopivia yritysosto- tai yhteistyökumppaneita ja arvioida niiden potentiaalista arvoa
• Parantaa yrityksen vastuullisuutta ja kestävää kehitystä mittaamalla ja analysoimalla ESG-tekijöitä (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa) 
• Plussana: suuri apu jokaisen henkilökohtaiseen ajankäyttöön ja tuottavuuteen. Tekoälyavusteinen hallitus voi itsenäisesti ottaa selvää laajojenkin aineistojen pääpiirteistä, ilman, että tällä pitää aina työllistää yrityksen avainhenkilöitä. Esimerkki: summasin lähes 100-sivuisen McKinsey-raportin itselleni muutamassa minuutissa, ja päätin vasta sen jälkeen syvennnynkö siihen. 

Jokaisessa alakohdassa voit tallentaa toimivat kehoitteet (ns. promptit) ja kerätä työkalupakkia, jolla saat juuri haluamasi yhteenvedon, johtopäätöksen tai analyysin jatkossa nopeammin. Opetat tekoälyä yhä paremmaksi rengiksi.

Kysymys: onko hallitusammattilaiselle hyödyksi opetella uusien AI-työkalujen käyttöä ja osallistua innovointiin sekä analyysi- ja skenaariotyön pohjan kehittelyyn, vaiko onko OK nakittaa entiseen tapaan yritysjohtoa ja toimia itse vastaanottajana? 

Osaamisen kehittämisen vaade ulottuu myös ylimpään johtoon. Tiedän hyvin, että osa hallitusammattilaisista on aktiivisia ja hyödyntää jo yllä listattua. 

Osallistumalla edes jonkin verran, pysyy vahvemmin kiinni muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ja pystyy erottamaan yrityksen ja markkinan suvantokaudet turbulenssista. (Lue lisää Cynefin-mallista, joka on vähemmän tunnettu työkalu muutoksen ymmärtämiseen.)  

Aidosti haastavan näkökulman saaminen johdon hyvin rakentamaan materiaaliin pohjautuen on joskus vaikeaa. Itsenäinen tutustuminen haastaa johdon ja tuo enemmän uusia näkökulmia. 

On myös vaikea kantaa hallitusvastuuta asiasta, jota ei ymmärrä. Oppimalla ilmaisen kielimallin vahvuudet ja heikkoudet, olet valmiimpi keskusteluun tekoälyn käytöstä yrityksen toiminnan strategisena osana. (*Kurkkaa tähän liittyen raportti postauksen lopussa) 

Paras yhtälö = huikea kokemuksesi ja tuoreet, yllättävät yhdistelmät 

Rakas hallitusammattilainen: vuosien kokemukseen pohjaavaa, arvokasta osaamistasi ja ajattelua on hyvä täydentää ja ruokkia tekoälyn avulla. Silmien eteen saattaa tulla jotakin todella kiinnostavaa, joka yhdistyy omassa päässäsi ainutlaatuiseksi kilpailueduksi tai muuten erittäin hyödylliseksi. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä (merta). Päätä oma oppimisstrategiasi ja lisää serendipiteettiä peliin. Tämän ei tarvitse olla sukupolvikysymys.

Rohkenen lopuksi lausua: 

Johtoryhmän ja hallituksen AI-tuetusta yhteispelistä voi parhaimmillaan koko yhtiölle kehkeytyä ainutlaatuisia, poikkeuksellisia bisnesmahdollisuuksia ja kasvutaskuja, kilpailijoita reippaasti nopeampaa reagointia muuttuviin olosuhteisiin ja parempia päätöksiä sekä strategian suhteen että yrityksen arjessa.

Riitta 

*Lisälukemista hallitusammattilaisille: 

Alla kiinnostava raportti AI:n eettisestä kulmasta. On hyvä muistaa, että AI on tehokas työkalu, jota voi käyttää hyvään ja pahaan. Yritysten pitää huomioida tekoälyn käytön eettiset vaikutukset liiketoiminnassaan. Ja muistaa, ettei tämä ei ole tietohallinnon vastuulla vaan hallituksen, osana ESG- ja CSR-vaatimuksia.

“AI in the Boardroom” -raportti löytyy täältä:   https://www.iod.com/resources/blog/science-innovation-and-tech/ai-in-the-boardroom-the-essential-questions-for-your-next-board-meetin/

PS. Tulevaisuuden hallitustyöskentelyä kanssamme on pohtinut muun muassa ContractZenin kumppani Hallituspartnerit Helsinki blogissaan. Asiaa on käsitellyt myös Tero Ojanperä Boardmanin podcastissa. 

Kuvituskuva tehty tekoälyavusteisesti Midjourneyllä.