”Vaikuttavan hallitustyön anatomia” -blogisarjassa haastateltavana Suomen Yrittäjien Uudenmaan omistajavaihdoshankkeen* projektipäällikkö Arto Kämppi. Hän on työskennellyt aiemmin pitkään finanssialalla myynnin, markkinoinnin ja palvelujen johtotehtävissä. Tutustu Arton ajatuksiin pk-yritysten hallitustyön kehittämisestä.
1.Miten toivot hallitusammattilaisen miettivän onko juuri hän sopiva yrityksen hallitukseen? Minkä tulisi olla keskeistä ja miten potentiaalisen hallitusjäsenen pitäisi tarkastella yritystä?
Arto Kämppi:
Omassa työssäni olen tekemisissä valtaosin Pk-yritysten pienemmän kokoluokan kanssa. Niiden hallituksiin mennessään hallitusammattilaisen kannattaa todella pohtia onko yritys varmasti kiinnostava ja toimitusjohtajan päivittäiset haasteet tuttuja.
Yhtä tärkeää on selvittää, miksi omistajat ovat päättäneet ottaa ulkopuolisen hallitusjäsenen – vastaukseksi kun ei kelpaa, että ”koska kuuluu olla hallitus”, ja onko omistajilla varmasti tahto kehittää yritystä ja hyödyntää valitun jäsenen osaamista. Jotta ollaan puolin ja toisin valmiita aidosti kyseenalaistavaan keskusteluun, on oltava varmuus tavoitteiden samansuuntaisuudesta. Suosittelen ihan proosallisesti numeropuhetta, koska tavoiteltavana kasvuprosenttina 2 ei ole sama kuin 20.
Motiivien selvittämiseen ei ehkä riitä yksi miksi kysymys, vaan kannattaa käyttää, vaikka viisi kertaa miksi -menetelmää, jossa vastaajaa ei päästetä ensimmäisen vastauksen jälkeen pinteestä vaan jatketaan vastaukseen liittyvillä lisäkysymyksillä, kunnes päästään syvemmälle syy-seuraussuhteiden löytämisessä.
Yrittäjävetoisen yrityksen hallitukseen mennessään jäsenen on ymmärrettävä myös päätöksentekoa, jota ei välttämättä ohjaa puhdas ratio, vaan myös pehmeämmät arvot. Esimerkiksi omistajanvaihdokseen valmistautuminen voi olla omistajille henkisesti vaikea asia ja vaatia siksi sopeutumisaikaa, vaikka tiedosta tai ymmärryksestä ei ole puutetta. Hallituksen tulee kuitenkin toimia päämäärätietoisena sysääjänä ja auttaa siirtymään pohtimisesta toimintaan. Suunnitelma on tehtävä ja sen toteuttaminen aloitettava, vaikka varsinaiseen exitiin olisi vielä teoriassa pitkä aika.
2. Miten hallitus toimii käytännössä, että siitä on eniten hyötyä?
Arto Kämppi: Näen, että avoin ja luottamuksellinen keskustelu vie asioita parhaiten eteenpäin. On tärkeää, että hallituksella on yhteinen kuva ympäristön ja yrityksen tulevaisuudesta ja yritykseen rakennetaan strategia, joka varautuu myös siihen, että ympäristö muuttuu ja jotkin riskit toteutuvat.
3. Mitkä osat suurten yritysten hyvästä hallintotavasta sopivat pk-sektorille? Mitä mieltä olet hallituksen ja hallinnon digitalisaatiosta?
Arto Kämppi: Asioiden dokumentointi on ehdottomasti asia, joka pk-sektorilla on usein retuperällä ja jossa on syytä ottaa oppia suuremmista yrityksistä.
Omistajanvaihdokseen valmistautuessa tulee liian usein ilmi, että yrityksen prosessit, päätökset, sopimukset jne. on dokumentoitu puutteellisesti. Jälkikäteen asioiden dokumentointi on huomattavan hankalaa, eikä anna hyvää kuvaa yrityksestä.
Pandemia työnsi verkkoon pääsääntöisesti kehityshaluiset yritykset. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat kuitenkin kaikille pk-yrityksille mahdollisuuden toimia paikkariippumattomammin ja hankkia osaamista vaikkapa hallitukseensa mistä tahansa Suomesta tai ulkomailta. Eikä vain osaamista, vaan myös asiakkaita! Tästä näkökulmasta kansainvälisyys ja kansainvälistyminen pitäisi mieltää laajasti toimimiseksi eri markkinoilla mukaan lukien tehokas kilpailu omassa kotimarkkinassa.
4. Mihin kehityskohteeseen hallituksen pitäisi keskittyä juuri nyt?
Arto Kämppi: Erityisesti viime vuodet ovat opettaneet, että maailmassa voi tapahtua asioita, joita on pidetty äärimmäisen epätodennäköisinä. Siksi pidän tärkeänä, että yritykset kehittäisivät resilienssiä, eli pohtisivat enemmän vaihtoehtoisia strategisia tulevaisuuksia. Nämä voivat auttaa selviytymään kriiseissä tai tunnistamaan uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja kasvun lähteitä.
Kannustan hakemaan ajatteluun diversiteettiä. Kaikkien hallituksen jäsenien samankaltainen tapa suhtautuminen asioihin on riski, ei toimivan yhteistyön lähtökohta.
Ja vielä bonuksena: mitä omistajan pitäisi osata vaatia hallitukselta? Entä kun/jos omistaja on toimitusjohtaja?
Arto Kämppi: Hallitukselta pitää vaatia perehtymistä yrityksen asioihin ja toimivan johdon haastamista, sen näkemysten kyseenalaistamista positiivisessa hengessä. Omistaja/toimitusjohtajan on pystyttävä pitämään omistajan ja toimitusjohtajan roolit erillään. Se ei ole aina helppoa, mutta tässäkin hallituksen pitää auttaa ja ehkä edustaa korostetusti omistajan näkökulmaa.
* Suomen Yrittäjien Uudenmaan omistajavaihdoshanke. Suomen Yrittäjien valtakunnallisen ja alueellisten omistajahankkeiden tavoite on auttaa pk-yrittäjiä suunnittelemaan ja toteuttamaan yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia. Esimerkiksi Uudellamaalla on arvion mukaan lähes 10.000 yritystä, joille omistajanvaihdos on juuri nyt ajankohtainen. Usein yrittäjät ryhtyvät omistajanvaihdokseen liian myöhään, jolloin jatkajan löytäminen on vaikeampaa ja yrityksen arvo ei ole enää sellainen mitä toivottiin. Hankkeessa yrittäjiä ohjataan olemassa olevien palvelujen ja asiantuntijoiden käyttöön.
--
Blogisarjan muut osat:
Haastattelujakso 1. Juha Blomster
Haastattelujakso 2. Kirsi Räikkönen
Haastattelujakso 3. Jaana Palomäki
Haastettelujakso 4. Tuija Pohjolainen-Hiltunen
Haastattelujakso 5. Maarit Tiililä
Haastattelujakso 6. Harri Kämppä
Haastattelujakso 7. Kari Erämaa
Haastettelujakso 8. Risto Salo
Haastattelujakso 9. Leena Saarinen
Blogisarjassa yhteistyössä:
ContractZen
Tietoturvallinen yrityshallinnon ohjelmisto, joka kattaa modernin sopimustenhallinnan, hallitusportaalin, yhtiöhallinnan, sähköisen allekirjoituksen ja virtuaaliset datahuoneet (VDR).
Hallituspartnerit -BP- Helsinki
osa valtakunnallista Hallituspartnerit-verkostoa. Tuemme paremmalla hallitustyöllä pk-yrityksiä ja Suomea menestymään.
