Kauppakamareiden teettämän "PK Hallitusbarometri 2021" -selvityksen mukaan tehokas hallinto auttaa yritystä keskittymään sen ydintehtävään ja vaikuttaa myös yrityksen uskottavuuteen ja rahoituksen saantiin. Varsin moni pk-yritys hakee yrityksen johdon ja omistajakunnan ulkopuolelta vahvistusta hallitukseensa.
Eniten lisäarvoa yritykselle tuottaa hallitus, jossa on mukana hallitustyön ammattilaisia, joilla on kokemusta ja näkemystä myös liiketoiminnan eri osa-alueista ja yrityksen toimialaan liittyen markkinoista, asiakkuuksista ja kilpailutekijöistä.
Tässä ContractZenin ja Hallituspartnerit - Board Professional Helsingin blogisarjassa haastatellaan hallitustyön ammattilaisia, jotka työskentelevät pk-sektorin yrityksissä.
Blogisarjan ensimmäisessä osassa keskustelimme tulevaisuuden hallitustyön teeseistä Juha Blomsterin kanssa.
Juha Blomster on hallitusammattilainen, jolla on kokemusta hallitustyöstä startupeista pörssiyhtiöihin. Tällä hetkellä Tokmanni Group Oyj hallituksen ja
talous- ja tarkastusvaliokunnan jäsen, Neomore Consulting Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja TV Tools Oy:n ja Pohjoisranta BCW:n hallituksien jäsen.
Hän on toiminut toimitusjohtajana monessa mediatalossa kuten Aamulehti, Kauppalehti, Talentum ja A-lehdet sekä Executive in Residence tehtävässä Aalto Yliopistossa.
1. Mistä tietää, että on oikea henkilö yrityksen hallitukseen?
Juha Blomster: Pitää selvittää onko yrityksessä tarve juuri sille osaamiselle mitä itse edustaa. Hallitusjäsenyys ei ole ikuisuushomma, eli jäseniä pitää uskaltaa vaihtaa sen mukaan mitä yritys elinkaaren eri vaiheissa tarvitsee – tai yhtä lailla hallitusjäsenten tulee ymmärtää tehdä tarvittaessa tilaa uudelle osaamiselle. Yrityksen pitää myös aidosti haluta sitä muutosta, jota hallitusjäsen valitaan tekemään. Hallitustyö on ryhmätyötä, on tärkeätä, että se sujuu ja ryhmä saa aikaan uutta ajattelua. Kemian on hyvä toimia myös omistajien, operatiivisen johdon ja henkilökunnan kanssa.
2. Miten parhaat kasvavien yritysten hallitukset toimivat käytännössä?
Juha Blomster: Parhaiten toimivia hallituksia yhdistää kyky systemaattisuuteen ja hyvä, positiivinen tekemisen meininki. Niissä toimitaan eteenpäin katsoen ja kasvuhakuisesti. Kasvuhakuisuus käy ilmi jo omistajien tahtotilasta, jonka pohjalta hallitus laatii yrityksen strategian ja valvoo sen toteuttamista. Myös keskustelukulttuuri on hyvä mittari, puhutaanko tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista vai raportoidaanko mennyttä.
Hallituksen ja koko organisaation roolien ja sitä kautta työnjaon on oltava selkeätä. Kuten jo aiemmin todettu, on tärkeää, että hallituksessa on hyvä fiilis ja työtä tehdään innostuneesti. Hyvä fiilis valuu hallituksesta organisaatioon, samoin myös huono.
3. Mitkä osat suurten yritysten hyvästä hallintotavasta sopivat pk-sektorille?
Juha Blomster: Aika paljon sopii – sanoisin sitä tarpeen mukaiseksi code of conductiksi. Kyse on yritysten koosta ja kyvystä soveltaa hyvän hallintomallin mukaisia toimintatapoja. Vastuullisuuskysymykset ja riskienhallinta ovat erittäin relevantteja ja kuuluvat ehdottomasti myös pk-yrityksiin.
Varsinkin pienissä yrityksissä hallituksen työ eroaa pörssiyhtiöiden hallituksen työstä. Pienessä yrityksessä hallitus on usein operatiivisempi ja lähempänä johtoa. Hallituksen jäsenen tehtäviin saattaa kuulua vaikkapa kehityskeskustelu schabluunan suunnittelu ja implementointi - yrittäjät ovat parhaimmillaan siinä mitä yritys tekee, eikä niissä aina ole erikseen ihmisiä, jotka hoitaisivat vain esim. henkilöstöhallintoa.
Hallinnon hoitoon ja esimerkiksi kasvuyrityksille tärkeään Due Diligence (DD)-valmiuteen on saatavilla helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita työkaluja. Ylipäätään hallinnon digitalisaatio tuottaa itsessään hyvää hallintotapaa, koska se tarkoittaa dokumentaatiota, hallituksen ja johdon jäsenten tasapuolista osallistamista ja - kuten jo todettu - systemaattisuutta.
4. Vuoden 2022 tärkein kehityskohde?
Juha Blomster: Toimintaympäristöille on tällä hetkellä tyypillistä moniriskisyys. Sota ja vastuullisuus puhuttavat, mutta nostan esiin myös inflaation ja sen myötä raaka-aineiden ja komponenttien hintojen nousun. Sodan myötä myös taantuman riski nostaa päätään. Hallituksen tehtävä on nostaa yrityksessä keskusteluun se, miten nämä uhat vaikuttavat yrityksiin ja kuinka niihin pitäisi varautua.
Bonuksena keskustelimme vielä siitä, mitä toimitusjohtajan pitäisi osata vaatia hallitukselta.
Juha Blomster: Toimitusjohtajan on vaikea vaatia hallitukselta mitään, koska hallitus on toimitusjohtajaan nähden esimiesasemassa. Mutta aina voi toivoa: tulevaisuuteen eikä taustapeiliin katsomista, visionäärisyyttä kamreeriotteen sijasta ja että autetaan oikeasti, kun on kerran lähdetty mukaan. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat kuitenkin samassa veneessä.
Hallituksen työskentely ei ole kokouksissa käyntiä vaan parhaalla tavalla osallistumista ja auttamista. Hallituksen jäsenillä on myös oltava aidosti aikaa ja halua panostaa yritykseen ja sen menestykseen.
Blogisarjan muut osat:
Haastattelujakso 2. Kirsi Räikkönen
Haastattelujakso 3. Jaana Palomäki
Haastattelujakso 4. Tuija Pohjolainen-Hiltunen
Blogisarjassa yhteistyössä:
ContractZen
Tietoturvallinen yrityshallinnon ohjelmisto, joka kattaa modernin sopimustenhallinnan, hallitusportaalin, yhtiöhallinnan, sähköisen allekirjoituksen ja virtuaaliset datahuoneet (VDR).
Hallituspartnerit -BP- Helsinki
osa valtakunnallista Hallituspartnerit-verkostoa. Tuemme paremmalla hallitustyöllä pk-yrityksiä ja Suomea menestymään.
