Kauppakamareiden PK-hallitusbarometrin (2021) vastausten perusteella hallituksen jäsenten tärkeimmät osaamisalueet ovat liiketoimintaosaaminen, yritystalouden ja rahoituksen hallinta sekä kokemus strategisesta työskentelystä. Tämän kolmen kärjen kannoilla tulevat toimialaosaaminen ja PK-yrityksen toimintatapojen tunteminen. Moni vastaaja painotti hallituksen jäsenten monipuolista osaamista. On myös hyvä muistaa, että hallituksen osaamista on syytä tarkastella kokonaisuutena.
Contract Zenin ja Hallituspartnerit – BP – Helsingin yhteisessä blogisarjassa ”Vaikuttavan hallitustyön anatomia” tällä kertaa haastateltavana Maarit Tiililä.
Maarit on niin henkilöstöjohtajana kuin johtoryhmän ja hallituksen jäsenenä työskennellyt hyvin erilaisissa johtamiskulttuureissa kansainvälisistä pörssiyhtiöistä valtion, pääomasijoittajan ja perheiden omistamiin yhtiöihin.
Maarit Tiililä: Minulle keskeistä on se, miten yrityksen hallitus on mieltänyt yrityksen tehtävän ja vision. Lisäksi minulle on tärkeää kuulla, miten he näkevät henkilöstön roolin osana yrityksen mennyttä, nykyistä ja tulevaa menestystä.
Myös heidän välittämänsä kuva hallituksen roolista ja yhteistyösuhteesta toimitusjohtajaan ja muuhun johtoon on mielenkiinnon kohteeni, kuten myös ymmärrys omistajan tahtotilasta ja halutusta toimintakulttuurista.
Maarit Tiililä: Tämä on enemmän itselläni toive kuin tieto, sillä en ole ollut parhaiten kasvavien yritysten hallituksessa. Hallitukset on ensinnäkin koottu siten, että yksilöiden vahvuudet tukevat organisaation sen hetkisiä tavoitteita. Jäsenyys ei siis ole ikuinen, vaan se vaihtuu siinä kohtaa, kun jotain toisenlaista vahvuutta tarvitaan yrityksen menestyksen vauhdittamiseksi.
Hallitus on selkeästi määritellyt roolinsa ja tehtävänsä sekä sopinut yhteistyön periaatteista niin hallituksen jäsenten kesken kuin suhteessa toimitusjohtajaan ja muuhun johtoon.
Hallituksessa on lupa ihmetellä ääneen, kysyä myös tyhmiä kysymyksiä ja nauttia yhteisten asioiden ratkomisesta.
Maarit Tiililä: Yleisesti ottaen minkä tahansa kokoisen yrityksen hallintoa tulee leimata selkeys ja läpinäkyvyys.
Maarit Tiililä: Nostan usein esille sen, miten hallituksen edellyttämät asiat esim. kokousaikataulut tukevat toimivan johdon työtä ja yrityksen arjen pyöritystä.
Lisäksi huomaan odottavani, että toimitusjohtajalla on esittää vaihtoehtojen lisäksi oma ja toimivan johdon näkemys käsiteltäviin asioihin ja tehtäviin päätöksiin.
Suosikkikehityskohde on varmastikin välttämättömyys, eli miten varautua yllätyksiin ja odottamattomiin käänteisiin markkinoilla ja maailmassa yleisemminkin.
Bonuksena keskustelimme vielä siitä, mitä toimitusjohtajan pitäisi osata vaatia hallitukselta.
Maarit Tiililä: Toimitusjohtajan pitäisi osata selkeästi ilmaista omat toiveensa hallitustyölle, jotta hallituksen kokoukset olisivat hänelle myös voimavara ja tilaisuus, jonne hän tulee mielellään ja lähtee pois energisoituneena. Hallituksen on tärkeää pyytää palautetta toimitusjohtajalta omasta toiminnastaan mieluiten jatkuvasti, mutta viimeistään silloin, kun he arvioivat omaa toimintaansa ja antavat palautetta toimitusjohtajalle.
Blogisarjan muut osat:
Haastattelujakso 1. Juha Blomster
Haastattelujakso 2. Kirsi Räikkönen
Haastattelujakso 3. Jaana Palomäki
Haastettelujakso 4. Tuija Pohjolainen-Hiltunen
Blogisarjassa yhteistyössä:
ContractZen
Tietoturvallinen yrityshallinnon ohjelmisto, joka kattaa modernin sopimustenhallinnan, hallitusportaalin, yhtiöhallinnan, sähköisen allekirjoituksen ja virtuaaliset datahuoneet (VDR).
Hallituspartnerit -BP- Helsinki
osa valtakunnallista Hallituspartnerit-verkostoa. Tuemme paremmalla hallitustyöllä pk-yrityksiä ja Suomea menestymään.